Juuston historia

Historia

Juuston syntymästä ei ole tarkkaa tietoa eikä kukaan osaa sanoa milloin juusto ilmaantui. Tarina kertoo että Arabiassa asui muinoin eräs kauppias joka lähti pitkälle matkalle läpi aavikon. Hän otti mukaansa lampaanmaha-leiliin maitoa jolla sammuttaa janonsa. Kun hän myöhemmin halusi juoda janoonsa, ei leilistä tullut kuin pieni noro – maito oli muuttunut tasaiseksi ja kiinteäksi massaksi. Maidon mikrobit, lampaanmahan bioaktiiviset aineet, auringon lämpö, jatkuva edestakainen liike ja nahkaleiliin kohdistuva paine olivat muuttaneet maidon rahkaksi. Arvellaan ettö siten, puolivahingossa, löydettiin juustonvalmistuksen salaisuus. Juustonvalmistustaito levisikin aluksi Aasiassa ja Arabiassa ja sieltä se kantautui myöhemmin Eurooppaan. Ensimmäiset juustot valmistettiin todennnäköisesti jo 6000 – 7000 vuotta sitten. Aasian ja Arabian lisäksi oli myös antiikin Roomassa juuton valmistus ja syöminen kunniassa. Varakkailla aatelisilla oli jopa erilliset juustokeittiöt. Roomassa juusto oli rikkaiden ihmisten ruokaa, koska tuolloin juusto maksoi enemmän kuin viini.

Roomalaiset antoivat myös merkittävän panoksen juustonvalmistukselle kahdella oleellisella keksinnöllä: he ottivat käyttöön juustojen pitkäajallisen kypsyttämisen sekä alkoivat savustamaan juustoja pitkän säilyvyyden takaamiseksi. Ehkä juuri siksi latinankielisestä sanasta caseus, joka tarkoittaa juustoa ja on samankaltainen maitoproteniini kaseiinin kanssa, ovat peräisin juustojen englannin (cheese), saksan- (käse), italian- (cacio), espanjan- (queso) ja hollannin (kaas) nimetykset.

Eestissä juustoja on syöty jo vuosisatoja, nimittäin kirjalliset merkinnät juustosta elintarvikkeena periytyvät jo XIV-vuosisadalta. Kuten Roomassakin, alun perin tämä arvokas elintarvike oli jälkiruokana varakkaiden kaupunkilaisten ja kartanonherrojen ruokapöydissä.

Keskiajalla paikallinen väestö vierasti juustojen syöntiä, sillä juustoa pidettiin pilaantuneena ruokana koska sen annettiin seistä pitkään ja se tuoksui erikoiselta. Suuremmassa mittakaavassa juuston teko alkoi Eestissä vasta XIX-luvulla kartanoiden meijereissä ja kiihtyi edelleen meijeriosuuskuntien aikana.

Tänä päivänä tunnetaan maailmassa noin 4000 eri juustolajia. On myös monia juustolajeja joilla on maailmanlaajuinen maine ja tunnettuus, esimerkiksi jotkut Sveitsin, Italian ja Ranskan juustolajit.

 

Juustotyypit

 

Juustot voidaan jakaa useisiin ryhmiin niiden olemuksen mukaan (kovat, puolikovat, puoli-pehmeät, pehmeät), kypsyttämisen (pinnasta kypsyviin, sisältä kypsyviin, kypsyttämättä) tai valmistukseen käytetyn maidon perusteella.

Me esittelemme tässä 4 erilaista juustoa, joita myös itse valmistamme.

Gouda on yksi maailman suosituimmista juustoista. Se on puolikova Hollantilainen juusto jolla on mieto, hieman makea maku ja jonka koostumus on elastinen ja leikattava – sitä voidaan raastaa, viipaloida, leikata kuutioiksi sekä sulattaa. Pitkään kypsynyttä ja intensiivisen aromikasta Gouda-juustoa täydentää laadukas ja kypsä punaviini, esimerkiksi Burgundialainen Pinot Noir. Gouda sopii niin suolaiseen kuin makeaan ruokaan.

Edam on väriltään kellertävä, maultaan puhdas ja mieto sekä koostumukseltaan elastinen ja leikattava puolikova Hollantilainen juusto. Juustolla on ohut kuori joka on katettu keltaisella tai punaisella muovilla, vahalla tai parafiinilla.

Sopii mainiosti moniin kotoisiin vuokaruokiin ja maistuu hyvälle myös voileivällä.

Tilsiter-juustot ovat puolikovia juustoja. Ne ovat yhtenäisen vaaleankeltasia, hieman happamia, hyvin avautuvan makuisia ja hajuisia sekä koostumukseltaan voimaisia. Tilsiter sopii yhteen ruisleivän ja oluen kanssa.

Sveitsi-tyyppinen juusto on hieman kiiltävä ja pastellinkeltainen. Maku on mieto, make, hieman pähkinäinen, hienovarainen muttei korostunut. Sveitsiläinen juusto sopii hyvin hedelmien kuten omenan, päärynän ja viinirypäleiden kanssa tai ohueksi viipaloidun prociutto-kinkun ja salamin kanssa. Palanpainikkeeksi kannattaa nauttia hedelmäistä valkoviiniä, punaviiniä tai tomaattimehua.

Juustust_alaleht2

 

Säilytys- ja tarjoiluvinkit

  • Pastoröimatonta juustoa ei saisi viipaloida ennen ostoa sillä muuten juusto kadottaa aromia ja makua.
  • Juustoa tulee säilyttää samanlaisissa olosuhteissa joissa se kypsytetään. Esimerkiksi kovaa, puolikovaa ja puolipehmeää juustoa tulisi säilyttää 8-13 C lämpötilassa.
  • Pidä juusto vahapaperissa ja aseta se muovipussiin jottei juusto kadota kosteuttaan. Homejuusto tulee peittää tiiviisti ettei home kantaudu muihin lähellä oleviin ruoka-aineisiin.
  • Ennen tarjoilua tulisi juuston olla huoneenlämmössä vähintään puoli tuntia, suositeltavaa olisi jopa 2 tuntia, että maku ja tuoksu syvenisivät. Viileän juuston maku ei ole niin tukeva kuin huoneenlämpöisen.
  • Juustoa ei ole suositeltavaa säilyttää toisten voimakkaasti tuoksuvien ruoka-aineiden kanssa, sillä juusto imee tuoksun ja maun nopeasti itseensä ja voi näin mennä pilalle.
  • Pehmeät juustot tulee paketoida varovasti. Paras olisi käyttää vahattua tai rasvankestävää paperia.

Juustust_alaleht

 

Juuston hyödyllisyys

 

  • Proteiinin, magneesiumin ja kalsiumin lähde
  • Sisältää korkean bioarvon proteiineja, erilaisia maitorasvoja, kivennäisaineita ja vitamiineja
  • On ravitsevaa
  • Sisältää yhdisteitä jotka ovat tärkeitä hiusten ja kynsien kasvulle ja vahvistumiselle
  • Auttaa osaltaan pitämään hampaat puhtaana karieksesta
  • Juuston proteiineja on muokattu merkittävästi verrattuna maitoon, ja ne eivät aiheuta laktoosi-intoleranssia. Varmin todiste laktoosin puuttumiselle on seuraava maininta paketissa: Hiilihydraatteja 0 grammaa

Juustoa on jo pitkään arvostettu koska se on ravitseva, säilyy kauan ja maistuu hyvälle. Lisäksi juustossa on kehon aineenvaihdunnalle tärkeitä ravintoaineita – helposti imeytyviä proteiineja, eri maitorasvoja, kivennäisaineita ja vitamiineja.

Arvokkain osa juustosta ovatkin proteiinit. Sisällöltään on juusto maidon kiinteä versio (pääasiassa proteiineja ja rasvoja), jota hapatteen mikro-organismit juustonteon aikana hyödyntävät ja muokkaavat.

Ravinteina tärkeitä ovat myös juuston sisältämät rasvat, jotka osallisesti antavat juustolle maun ja tuoksun. Koska juusto on rasvainen, ja siksi sisältää paljon kaloreita, tulisi painonvartijoiden ottaa ruokavaliossaan huomioon maitotuotteiden suositukset eikä syödä niitä liikaa.

Ihmisten, joilla on pysyvästi korkea kolesteroli, tulisi valita syötäviksi juustolajeja jotka sisältävät vähän rasvaa ja siten vähemmän kolesterolia. Vähiten rasvaa on Light-juustoissa.